Ehkä olet joskus huomannut kuinka makea ja rasvainen ruoka antaa stressaavassa tilassa rennomman ja paremman olon. Hiukan myöhemmin olotila kuitenkin sattaa muuttua ja tuntua latistuneelle, ehkä jopa hiukan ahdistuneelle.
Tiedetään, että stressi voi ohjata ruokavalintojamme ja se aiheuttaa monille ruokahimoja, mutta voiko ruoka itsessään vaikuttaa stressintunteeseen tai stressireaktioomme? Alla muutama sana rasvasta ja sokerista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista olotilaamme.
Makeaa ja rasvaista
1. Rasva.
Hyviä uutisia. Näyttäisi sille, että runsasrasvainen ruoka vähentää ahdistuksen tunnetta. Professori Efthymia Kitrakin mukaan rasvainen ruoka voi jopa vähentää stressin aikaista ahdistuneisuutta ja emotionaalista rasitusta.
Huonoja uutisia. Kaikilla mieliala ei kuitenkaan parane, ja vaikka parantuisikin runsasrasvainen ruokavalio voi ainakin eläinkokeiden pohjalta lisätä toisilla stressireaktiossakin mukana olevien HPA- akselin toimintaa sekä kortikosteronin määrää 1,2,3. Ronskilla rasvan syönnillä kehossasi voi siis tapahtua samantyyppisiä muutoksia kuin stressin aikana, siitäkin huolimatta, että olotila helpottuu. Näyttääkin sille, että runsasrasvainen ruoka voi toimia kroonisena taustastressinä vahvistaen muiden rasitteiden vaikutusta. Tästä johtuen keho voi reagoida akuutteihin stressitekijöihin normaalia helpommin. Ehkä tämä on yksi syy, miksi levottomuus lisääntyy runsasrasvaisen ruokavalion yhteydessä.
"Eikä nakkikioskin rasvaräpylä päästä helpolla ajatuksenkulkuakaan."
Rasvaa roiskuva ruokavalio voi myös häiritä kehon taistelua infektioita ja viruksia vastaan. Se nimittäin pienentää taisteluun osallistuvan kateenkorvan kokoa samalla tavalla kuin krooninen stressi 4,5. Eikä nakkikioskin rasvaräpylä päästä helpolla ajatuksenkulkuakaan. Se kun heikentää tietoisuutta ja muistia 6,7,8. Tämä muistamattomuus ja kuutamolla olo voivat lisätä stressiä - esimerkiksi silloin kun pitäisi olla tehokas töissä tai koulussa.
2. Sokeri
Hyviä uutisia. Samalla tavoin kuin rasvainen ruoka myös sokeri voi vähentää stressintunnetta, mutta myös stressihormoni kortisolia sekä stressireaktioon osallistuvan HPA-akselin toimintaa. Sokerin ja makean rauhoittava teho näyttäsi tulevan mielihyvävaikutuksensa kautta - eikä niinkään nautittujen kaloreiden määrästä.
Huonoja uutisia. Vaikkakin sokerisella ruokavaliolla on stressiä hiukan vähentävä vaikutus, voi se silti lisätä ahdistuneisuuden tunnetta. Näin voi käydä etenkin silloin, jos olemme tottuneet saamaan jatkuvasti makeaa ruokaa ja jostain syystä jäämme ilman sitä. Tällöin oireisto voi muistuttaa vieroitusoireita ja stressiä pukkaa päälle. Tälläisessä tilanteessa myös palkitsemisjärjestelmän, motivaation ja mielihyvän tunteen säätelyssä mukana olevan talamuksen mediaalisen tumakkeen toiminta häiriintyy. Näistä muutoksista johtuen makean syönti itsessään voi lisätä makean syöntiä.
"Tämä johtaa stressiin, koska asiat tuntuvat hankalille ja epämiellyttäville."
Kaiken lisäksi näyttäisi sille, että paljon sokeria tai rasvaa sisältävä ruokavalio voi häiritä suoliston bakteerikantaa ja heikentää kykyäsi sopeutua sekä toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Tämä johtaa stressiin, koska asiat tuntuvat hankalille ja epämiellyttäville. Ja voikin olla, että juuri tälläisen "mielenjäykkyyden" takia ei ole helppoa muuttaa elintapoja, löytää uutta reittiä tietyön takia tai olla samaa mieltä puolison kanssa. Näitä tilanteita eivät tietenkään helpota jatkuvan sokerinsyönnin mahdollisesti aiheuttamat oppimis- ja muistiongelmat 9,10.
Liiallinen rasvan- ja sokerinsyönti altistaa myös verensokeriongelmille, tulehduksellisuudelle sekä kivulle. Nämä taas lisäävät stressireaktion todennäköisyyttä.
Kertauksena. Helposti syötävä rasvainen ja makea ruoka eli niin sanottu mättöruoka voi parantaa hetkellisesti mielialaa, mutta pitkäaikaisena altistaa toisia mielialanlaskulle, muistihäiriölle, mielenjäykkyydelle ja tästä johtuen se voi myös herkistää stressille. Yritä siinä sitten panostaa 100 prosenttisesti työhön, kouluun tai parisuhteeseen.
Mitäs nyt sitten?
Vaikka kirjoituksen tarkoitus ei ollut olla ohjeistus ruokailuun, päätin kuitenkin antaa muutaman vinkin.
1. Etene hitaasti. Mikäli olet muuttamassa syömistottumuksiasi ja haluat välttyä lisästressiltä 10,11, muuta ruokavalion koostumusta hitaasti äläkä yritä olla liian neuroottinen uuden linjauksesi kanssa. Sen tiukempi yrität olla, sen todennäköisemmmin epäonnistut. Tahdonvoima väsyy kuin lihas. Vältä tilanteita, jotka ajavat sinut kohti mättöruokaa. Tee muutos rauhallisella tahdilla - mitä hitaammin sen parempi.
2. Löydä omat stressinhallintakeinot. Hyvin hallittu stressi ja rasvainen ruokavalio näyttäisi lihottavan vähemmän kuin huonosti hallittu stressi ja rasvainen ruokavalio. Pelkkä stressinhallinta voi siis toimia apuna painonhallinassa, vaikka et ruokailutyyliäsi vielä muuttaisikaan.
3. Nauti ruoasta. Mikä tahansa mielihyvää tuottava asia vähentää stressiä. Näin tapahtuu myös hyvän ruoan parissa. Opettele siis nauttimaan monenlaisista ruoista, äläkä keskity ruokailun yhteydessä kännykkään, työhön tai tietokoneeseen. Muista syödä säännöllisin väliajoin, koska nälkä ajaa helpommin makean sekä rasvaisen ruoan pariin. Ruokailu vaikuttaa siihen kuinka hyvin selviydymme päivästä - niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Syö ja nauti oikeasta ruoasta!
-Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos! © Kristian Ekström.