Miten stressi vaikuttaa kipuiluun?

Pekka kuunteli lasittunein silmin selostustani siitä, miten pitkäaikainen stressi voi pahentaa hänen kipuilua. Mielessä Pekalla pyöri todennäköisesti vain ajatus: ”Mitä se Ekström oikein nyt yrittää, mun selkähän meni kaksi vuotta sitten salilla - eihän sillä voi olla mitään tekemistä mun stressin kanssa”. 

Myönnettäköön, että voi olla vaikea hyväksyä ja ymmärtää ajatusta stressistä ja kivusta. Ainakin itselleni se oli aikoinaan. On paljon helpompi ajatella, että lihaksessa tai nivelessä on jotain vialla. Kipu-tuntemuksen syntyyn vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia kuin kudosvaurio - muun muassa stressi. Tämä olisi mielestäni hyvä ottaa huomioon etenkin työyhteisöissä. Alta löydät kolme tapaa, joilla stressi voi herkistää kivulle tai pahentaa nykyistä ongelmaa. 

1. Aivo hillitsee vartalosta tulevia viestejä. Kun kehosta tulee hermoja pitkin uhkasta kertova viesti (esim. oravan puremasta), vertaa aivo tätä viestiä mm. aikaisempiin kokemuksiin, nykyiseen tietoon sekä viesteihin, joita saapuu aivoihin kaikista aisteista. Näiden tietojen pohjalta  aivo päättää tarvitsemmeko kipukokemusta vai emme. Aivo voi tarvittaessa hillitä uhkaviestin tuloa jo selkäytimen tasolla ns. laskevien ratojen avulla. 

Keskustelua kivun tarpeesta aivojen ja uhkasta viestivien vartalon hermojen välillä voidaan havainnollistaa seuraavanalaisella yksinkertaistetulla esimerkillä. 

Orava puree aamulenkillä oikean nilkan ulkosyrjää ja viestitys alkaa.

  • Hermo: Hei aivo, haloo haloo! Täällä on hommat huonosti! 
  • Aivo: Ei ole! Meidän tietojen mukaan hommat on ihan ok. Ei siis hätää.
  • Hermo: Ei ei ei! Nyt pitäisi ihan aikuisten oikeasti tehdä jotain!
  • Aivo: Ei tarvitse
  • Hermo: Jeesaa nyt kaveria.
  • Aivo: Kuule kaveri, homma on nyt niin, että sä et tiedä mitä mä tiedän. Voitko nyt olla jo hiljaa!
  • Hermo: Aijaa, hyvä on. 

Ja näin ollen kipukokemusta ei ehkä synny.

Kun olemme pitkään stressaantuneita, voi stressi heikentää tätä aivojen kykyä estää vartalosta tulevaa uhkasignaalia ja herkistää sinut kipukokemukselle 1,2. Tarvittaessa aivojen säätelymekanismi voi jopa vahvistaa kehon uhkahermotuksen herkkyyttä. Tällöin ne viestivät uhkasta normaalia herkemmin. Tämä voi johtaa siihen, että stressin aikana koet kipua asioista, joista et muuten tuntisi kipua ollenkaan. 


STRESSIN AIKAINEN KORTISOLITOIMINNAN HÄIRiINTYMINEN VOI HEIKENTÄÄ PARANTUMISTA FYYSISESTÄ LOUKKAANTUMISESTA


2. Tulehdustekijöitä pukkaa. Kun olemme pitkään stressaantuneita, voi se lisätä tulehdustekijöiden määrää kehossamme. Tulehdustekijöiden määrän noustessa voivat hermopäätteet vartalossa sekä keskushermosto herkistyä ärsykkeille ja näin johtaa lisääntyneeseen hermoaktivaatioon ja mahdollisesti kipukokemuksen lisääntymiseen. Mahdollisia syitä tulehduksen lisääntymiselle toistuvien stressireaktioiden aikana ovat mm. sympaattisenhermoston aktivoituminen sekä normaalisti tulehdusta vähentävän kortisolin toiminnan häiriintyminen. Tämä voi lisätä kivulle herkistävää tulehdusta sekä heikentää kykyä parantua stressin aikana tapahtuvasta fyysisesta loukkaantumisesta - kuten selän venäytyksestä tai liiallisesta treenaamisesta suhteessa lepoon. 

3. Uni alkaa pätkimään. Kuten moni meistä on huomannut omakohtaisen kokemuksen kautta, voi stressi heikentää unen laatua. Joko uni ei oikein tahdo tulla tai heräilemme keskellä yötä. Samalla unen syvyys heikkenee eli fyysisesti palauttava uni kärsii. Myös univajeessa kipukokemuksen säätelyyn osallistuvien laskevien ratojen toiminta heikkenee  ja tulehdustekijöiden määrä lisääntyy eli altistumme kivulle. Joissakin tapauksissa voikin olla hankala päästä kivusta eroon, jos samalla ei hoideta unta. Nykytutkimuksen valossa näyttäsi sille, että univaje altistaa enemmän kivulle kuin kipu univajeelle.  Kokemukseni pohjalta harva tulee ajatelleeksi stressin, unen ja kivun yhteyttä. Eteenpäin mennään kovapäisesti ajatuksella ”ei mulla mitään stressiä ole” univajeesta, YT-neuvoteluista, rakennusprojektista tai parisuhdeongelmista huolimatta.


MITÄS NYT SITTEN?

  • Tunnista. Opettele tunnistamaan stressin oireistot ja tuntemukset. Et voi tehdä mitään, jos et opi tunnistamaan niitä. Kun opit tunnistamaan oireet, älä stressaa niistä. Ne ovat vain informaatiota, joiden avulla voit muokata elämääsi.
  • Kaikki stressi ei ole pahasta. Lyhytaikaisena stressi voi jopa auttaa sinua eteenpäin ja tehdä elämästä innostavampaa - kunhan vain koet stressin tälläisissa tilanteissa sinua auttavana.
  • Käy ammattilaisella tarvittaessa. Mikäli sinulla on kipuja käänny ammattilaisen puoleen. Toki voimme myös itse tehdä paljon asioiden parantamiseksi. Varmista riittävä uni, juuri sinulle sopiva määrä liikuntaa sekä hakeudu turvalliseen ja sinusta välittävien ihmisten seuraan.
  • Mikäli sinusta tuntuu sille, että sinun on kokoajan tehtävä jotain, on aika hiljentää vauhtia.

Lisää kivusta voit lukea täältä.

Rentoa alkuviikkoa kaikille :)

Liiku, Syö, Seurustele, Hymyile, Lepää - Toista!

-Kristian

Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos!        © Kristian Ekström