Tämä on Lainassa osio, jossa viereilevat tähdet kirjoittavat omia ajatuksiaan terveydestä.
Tekstin kirjoittaja on perhe- ja parisuhdeterapeutti Marja Väänänen, MA/LMFT (Master in Psychology/Lisenced Marriage and Family Therapist). Marja työskentelee Seattlessa Yhdysvalloissa muun muassa jenginuorten, sijoitus- ja adoptiolasten sekä vanhempien kanssa.
Hei vaan Kristianin blogin lukijat! Mukava päästä kirjoittamaan näin terapeuttina lukijoille, jotka ovat aktiivisia hyvinvoinnin opiskelijoita. Kristian kutsui minut kirjoittamaan kiintymyssuhteista ja stressistä. Tervetuloa minun työmaalle!
Minun työtäni on monesti auttaa ihmisiä silloin kun heidän omat voimavarat ovat uupumassa. Moni kysyy onko minulla masokistisia taipumuksia, koska olen valinnut työskennellä toisten ihmisten kriisien keskellä. Vastaukseni on aina sama: ei todellakaan. Saan työssäni nähdä ihmisten pohjimmaisen voiman ja luovuuden, sillä äärimmäisen stressin keskellä saan auttaa ihmisiä löytämään toisensa ja oppimaan kuinka kokemuksien jakaminen luo vahvimman siteen ihmisten välille. Kaikenlaisten kokemuksien jakaminen! Hyvät ja pahat, rankat ja kauniit.
"SIDE TOISIIN IHMISIIN ON MEIDÄN kaikkien ELINVOIMA."
Side toisiin ihmisiin on meidän kaikkien elinvoima. Se on paras pilleri silloin kun tuo side on tarpeeksi turvallinen ja riittävästi tukea antava. Mille tunneside näyttää lähimmäisten ihmisten välillä, kertoo ihmisen sisäisestä tilanteesta enemmän kuin sanat pystyisivät ikinä kertomaan. En käytä sanaa ikinä kevyesti, mutta tässä se on kohdallaan.
Meillä kaikilla on jonkinlainen tunneside toisiin ihmisiin. Tunnesiteen kehitys alkaa jo kohdussa kun pieni papu kelluu lapsivedessä ja aivot kehittyvät kuulemaan ääniä, tuntemaan liikkeitä ja mukautumaan äidin kehon toimintoihin. Kun lapsi tulla putkahtaa maailmaan alkaa hänen ensimmäinen rakkaustarina. Vanhemmat ovat siis ne ensimmäiset, suuntaa antavat kokemukset kiintymyssuhteista. Tämä tarina muokkaa lapselle mallin siitä miten viestittää tunteita, eli rakentaa tunnesiteitä, kiintymyssuhteita toisiin ihmisiin. Tämä kehitys tapahtuu ensin tiedostamattomalla tasolla, mikä onkin sitten myöhemmin se kummastusta aiheittava asia. Jos käytetään vanhoja stereotyyppejä, niin nämä ovat varmasti tuttuja: Miksi Raija rakastuu aina renttuihin? Taasko Kake rakastui kaulimen heiluttajaan?
”MITEN MINÄ VÄLITÄN VIESTEJÄ KIINTYMYKSESTÄ”
Nytpä siis miettimään miten minä välitän viestejä kiintymyksestä vanhemmilleni ja sisaruksilleni? Miten minun vanhemmat kohtelivat toisiaan ja minua lapsuudessa? Käytetäänko tunneviestinnässä eleitä, sanoja ja/tai tekoja? Millainen rakkaustarina minun lapsuudestani ohjaa valintojani, käytöstäni ja ajattelumaailmaani tänä päivänä?
Psykologiassa käytämme seuraavia termejä kuvaamaan erilaisia tunnesiteitä:
- Turvallinen malli (Secure model)
- Välttelevä malli (Avoidant model)
- Ristiriitainen malli (Ambivalent model)
- Järjestämätön, sekava malli (Disorganized model)
Kukaan ei putoa vain yhden mallin muottiin. Nämä neljä kategoriaa ovat vain välineitä ammattilaisille diagnosointiin, eli antamaan lähtökohtaa kokonaiskuvaa varten. Listaan ne kuitenkin tähän koska ne antavat suuntaa ja toivottavasti herättävävät uteliaisuutta.
Turvallinen malli kuvaa sidettä, jossa lapsi oppii luottamaan kanssakäymiseen vanhemman, tai vanhempien kanssa. Se on fyysisesti ja henkisesti turvallista, ennalta-arvattavaa ja tukea antavaa. Lapsi oppii hakemaan turvaa, rajoja, hellyyttä ja apua luottaen siihen, että hän niitä myös saa. Minä rakastan sinua ja luotan viesteihin, jotka kertovat, että sinä rakastat minua.
Välttelevä malli on tyypillinen, vahva osa persoonaa niillä ihmisillä, jotka varhaislapsuudessa joutuvat syystä tai toisesta erilleen vanhemmistaan. Vanhemman, tai vanhempien addiktiot ovat myös vahva suuntaa antava tekijä välttelevään malliin. Tässä mallissa lapsi oppii hyvin aikaisin ettei äitiä, isää tai kuka nyt onkaan se ensimmäinen lähin ihminen, kannata lähestyä. Läheisyys on liian iso riski tulla loukatuksi tai jätetyksi. Kunhan vain perustarpeet täyttyy jollain lailla, en halua toiselta ihmiseltä mitään. Tunneside, rakkaus, on liian iso riski - haluan vain perustarpeet täytetyksi, jotta voin jatkaa yksin.
Ristiriitainen side muokkautuu kanssakäymisestä, jossa lapsi ei voi luottaa mahdollisuuksiinsa saada tarpeitansa täytetyksi. Eli joskus hän saa hellyyttä, turvaa ja tukea, joskus taas ei. Joskus isä ottaa syliin, toisella kerralla isä suuttuu kun lapsi hakee turvaa. Pienen lapsen koko olemus jää kahden vaiheille: haluan isän lähelle mutta kannattaako se? Minä rakastan sinua mutta en voi luottaa sinun viestiin rakkaudesta.
Järjestämätön, sekava malli kuvaa sidettä jossa on vaikea tunnistaa viestejä. Lapsi ehkä koki yhteyden vanhempii pelottavana ja samaan aikaan myös tukea ja hellyyttä antavana. Ihminen on häkeltynyt, ja/tai varautunut, läheisen ihmisen seurassa. Tunnistan viestit rakkaudesta, mutta menen jumiin sillä persoonasi täyttää mieleni ja hukkaan itseni.
Vaikka on selvää että turvallinen malli on se terveellisin malli, muista ettei kukaan täytä vain yhtä kategoriaa. Todennäköisesti lusikka käy joka kattilassa jossain vaiheessa elämää, ja joskus käytössä on monta lusikkaa samaan aikaan! Ohjaankin asiakkaitani tunnistamaan omat tunnesiteet, miten ne toimivat ja mitkä ovat niita vanhoja käytösmalleja lapsuudesta, jotka aiheuttavat kipua aikuisena. Tunteiden purkaukset ovat minulle kultakaivoksia. Ne avaavat portit ensimmäiseen rakkaustarinaan. Niin kuin asiakkaani ovat oppineet toistamaan: I know Marja. There’s always a silver lining in tantrum!
Tässä on muutama asia joita pidän silmällä työssäni, eräänlainen tunneside – stressinsietotaso – checklist!
- Kieli – kuinka ihmiset puhuvat toisilleen. Rakkaudella vai vähättelyllä, alistavalla, jyräävällä tyylillä? Millä tasolla harjoitetaan mykkäkoulua ja/tai piikittelyä?
- Vartalonkieli – kääntyvätkö ihmiset toisiaan kohti, vai poispäin, käyttäen vartaloa suojamuurina tavalla tai toisella?
- Katsekontaktit – suoraa, välttelevää, vilkuilua, tuijottavaa?
- Konfliktit – kuinka ihmiset käyttäytyvät kun ovat eri mieltä tai loukkaantuneita toisilleen? Mille yhteyden korjauseleet näyttävät, ja onko niitä?
"Eristyneisyys on aidoin ja raadollisin kipua aiheuttava tila. Ei isot tunteet ja tunteenpurkaukset."
Ihmiset, jotka luottavat lähimmäisten pysyvän rinnalla, vaikka ulosanti ei aina ole sitä kaikkein imartelevinta, ovat niitä joiden stressin käsittelykyky jaksaa aina yllättää. John ja Julie Gottman, ihmissuhde-gurut täällä Seattlessa, puhuvat juuri siitä kuinka tunteiden purkaukset ovat vain tunteiden purkauksia. Eristyneisyys on aidoin ja raadollisin kipua aiheuttava tila. Ei isot tunteet ja tunteenpurkaukset. Korjaustyö purkausten jälkeen on se mikä määrittelee vahvan siteen perhesuhteissa ja ystävyys-suhteissa. Ja vahva, terve tunneside määrittelee myös stressin käsittelykykyä. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme omaan ja yhteiseen hyvinvointiin.
KERTAUKSEKSI
- Tunnesidemallit antavat suuntaa ymmärtää kiintymyssuhteita.
- Ole utelias! Kuinka minä näytän toisille että välitän? Teoilla, sanoilla? Vai oletanko toisen olevan ajatustenlukija?
- Tunteiden purkaukset ovat vain tunteiden purkauksia.
- Muista aina aito korjaustyö. Korjaustyö purkausten jälkeen on se mikä määrittelee vahvan siteen perhesuhteissa ja ystävyys-suhteissa
Terveisiä Seattlesta!
-Marja
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta. Kiitos! © Kristian Ekström.