Kipujakson aikana voi tuntua sille, että et juurikaan saa mitään tehdyksi. Kipu ja sen aiheuttama väsymys yksinkertaisesti estävät sinua tekemästä asioita. Tämä on monille todella turhauttavaa. Turhautuneisuudesta johtuen into tehdä paljon asioita kipujakson jälkeen vain kasvaa ja kasvaa. Ja miten käy kun ensimmäinen kivuton päivä tulee vastaan? Pyrimme tekemään kaikki rästiin jääneet tehtävät yhdellä kertaa. Tästä liiallisesta tekemisestä seuraa helposti uusi kipujakso - tekemistä on yksinkertaisesti vain liikaa kehon sietokykyyn nähden. Mikäli emme kiinnitä huomiota tähän kivun aaltoiluun ja sen syihin, voi aaltoilua jatkua jopa kuukaudesta tai vuodesta toiseen.
Liiallinen tekeminen johtaa nopeasti uuteen kipujaksoon.
Hommat kasaantuvat. Kun kipujaksot toistuvasti iskevät päälle, hermosto herkistyy ja yhä vähäisempi tekeminen voi aiheuttaa uuden kipujakson. Tällaisessa tilanteessa myös kipujaksoista selviytymiseen saattaa mennä kauemmin aikaa. Mitä pidempi aika tarvitaan palautumiseen, sitä enemmän hommia jää rästiin.
Tehtävien jaksottaminen. Yksi tapa pyrkiä tuomaan helpotusta kivun aaltoiluun on tehtyjen asioiden jaksottaminen. Jaksottamisessa tekeminen levitetään pidemmälle ajanjaksolle, välttäen liiallista tekemistä yhdellä kertaa. Tämä voi vähentää uuden kipujakson todennäköisyyttä sekä sen voimakkuutta.
Jaksotettu tekeminen vähentää kivun aaltoilua.
jaksottaminen
Jaksottamista on:
- Kestokykysi mittaaminen ja siitä oppiminen. Fyysisellä tekemisellä on aika tai toistomäärä, jonka moni meistä voi tehdä ilman kipureaktion pahentumista.
- Mittaa kestokykysi 3 päivän aikana (älä arvaile). Ota näistä mittauksista keskiarvo ja vähennä siitä 20-30%. Tämä on ensimmäisen viikon aloitustasosi.
- Lisää asteittain. Jos 3-4 päivän jälkeen tekeminen ei ole ärsyttänyt tilannetta, kokeile lisätä hiukan tekemistä asteittain. Esimerkiksi jos pystyt kävelemään 9, 11 ja 13 minuuttia yhtäjaksoisesti kolmena eri päivänä ennen kuin tulet kipeäksi, on aikojen keskiarvo (11 min) aika, joka sinun kannattaa käyttää tällä erää yhtäjaksoiseen kävelyyn.
- Seuraa aktiviteetin jälkeistä reaktiota. Kipu aktiviteetista voi tulla vasta muutaman päivän jälkeen, vaikka sitä ei tuntuisikaan tekemisen aikana. Mikäli sinulle tulee voimakas kipujakso myöhemmin, olet rasittanut itseäsi liikaa.
- Pilko tekeminen useampaan osaan.
Jaksottamista ei ole:
- Asioiden tekeminen siihen saakka kunnes tulet kipeäksi ja väsyneeksi. Tällöin olet ylittänyt rajasi ja jos tämä toistuu liian useasti, altistaa se herkemmin kivulle.
- Se, että tehdään kaikki asiat yhdellä kertaa ja levätään loppupäivä.
- Ajatus siitä, että asia tehdään aina loppuun asti, voi altistaa sinut tekemään asioita liikaa sietokykyysi nähden.
Asiat kuten univaje, stressi tai huoli asioista voivat lisätä herkkyyttäsi kipukokemukselle. Mikäli kipureaktio tuli mielestäsi normaalia herkemmin tai aivan puun takaa, olisi hyvä miettiä mistä se voisi johtua. Aina vastausta ei kuitenkaan löydy, joten älä huolestu jos et löydä syytä tilasi ärsyyntymiselle. Asioiden jaksottaminen ei tietenkään ole tae kipujen poistumiseksi, mutta sillä on hyvä mahdollisuus vähentää kipujaksojen voimakkuutta ja kestoa. Muista, että sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta on tärkeä osa kivun hallintaa.
Kokeile ja katso miten jaksottaminen toimii sinulla. Hae tarvittaessa ammattilaisen apua. Tsemppiä!
Aloita omalla tahdilla ja toisten tuella!
-Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos! © Kristian Ekström